Onko bonusten kerääminen kannattavaa?
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että suomalaiset tunnetaan harkitusta rahankäytöstä ja kulutustottumuksesta. Moni vertailee tuotteiden ja palveluiden hintoja ja etsii parhaan vastineen omille rahoilleen – on kyse sitten ruokaostoksista, sähkösopimuksesta tai auton vakuutuksesta.
Tässä onkin yksi syy, miksi monia kiinnostaa myös kauppojen ja muiden palveluiden tarjoamat bonus- ja etujärjestelmät.
Erilaiset bonukset antavat fiiliksen, että rahasta saa enemmän irti. Ja tämä jos mikä osuu kulttuurisesti suoraan suomalaisten ytimeen.
Vaikka bonukset eivät välttämättä tarkoita suoranaista säästöä, luovat ne kuvan taloudellisesta suunnitelmallisuudesta ja fiksusta ostopäätöksestä. Kun ostos kerryttää bonusta, tarkoittaa se jollain tulevalla ostokerralla halvempaa hintaa. Tämä puolestaan tuntuu siltä, että tehty ostopäätös on ollut järkevä ja ”voitollinen”.
Kaiken kaikkiaan bonuksilla on pitkälti psykologinen vaikutus, mutta onko niistä myös aidosti rahallisesti hyötyä? Vai ovatko bonus- ja etujärjestelmät vain huijausta?
S-ryhmän bonukset – etu vai illuusio?
S-ryhmän eli S-ketjun (Prisma, S-Market, Alepa, jne.) kanta-asiakasjärjestelmä perustuu S-etukortin käyttöön. Kun tätä vihreää etukorttia käyttää ostoksilla, kerryttää automaattisesti bonuksia.
S-etukortti maksaa 100 euroa. Hyödyt ovat kuitenkin selvät: mitä enemmän kulutat, sitä ”paremmaksi” etukortti muuttuu. Toisin sanoen bonusta kertyy sitä enemmän, mitä enemmän kulutat.
Kuukauden aikana kertyneistä bonuksista maksetaan tietty prosenttiosuus takaisin henkilön pankkitilille. Bonusprosentti nousee portaittain ostosten määrän kasvaessa. 50 euron kuukausikulutuksella bonusprosentti on 1,0 %, kun taas 900 euron kuukausittaisella kulutuksella se kohoaa jo 5,0 prosenttiin.
Moni pitää S-ryhmän asiakkuutta kannattavana, mutta myös simppelinä. Bonukset maksetaan riihikuivana käteisenä suoraan tilille, eikä niihin liity erillisiä pisteitä tai alennuskoodeja. Toisaalta tämä järjestelmä ajaa monen kuitenkin keskittämään ostoksensa S-ryhmän kauppoihin, vaikka jossain muualla tuote voisi olla tarjolla huomattavasti halvemmalla.
Kuluttajana tärkeää onkin, että vertailee hintoja ja laskee, saako todellista säästöä vai maksaako tuotteista ja palveluista merkittävästi isomman hinnan vain bonusten toivossa.
K-ryhmän Plussa – pisteillä alennuksia
K-ryhmän (K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market, jne.) Plussa-järjestelmä toimii käytännössä samalla tavalla kuin S-ryhmän, mutta kuitenkin hieman tästä poiketen.
Vinguttamalla henkilökohtaista K-Plussa-korttia ostosten yhteydessä, kertyvät bonukset automaattisesti. Bonukset kertyvät Plussapisteiden muodossa, joita voi sitten käyttää alennuksiin ja Plussa-tarjouksiin.
S-ryhmän etujärjestelmän tavoin Plussa-järjestelmä ei siis anna suoraan rahaa takaisin, vaan se tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden hyödyntää pisteitä alennusten muodossa.
K-ryhmän Plussa-järjestelmä ei välttämättä tunnu yhtä konkreettiselta etujärjestelmältä kuin S-ryhmän bonukset, mutta toisaalta Plussa-järjestelmässä on usein enemmän räätälöityjä tarjouksia, jotka voivat olla todellisia säästöjä – etenkin, jos ne osuvat juuri omiin tarpeisiin.
Kasinobonukset – säästöä vai sitouttamista?
Bonuksista puhuttaessa ei voi sivuuttaa kasinobonuksia. Monet uudet pikakasinot 2025 tarjoavat asiakkailleen erilaisia etuja, kuten talletusbonuksia ja ilmaiskierroksia.
Näiden tarkoitus on pitkälti sama kuin S- ja K-ryhmän etujärjestelmillä: houkutella asiakkaita käyttämään enemmän rahaa juuri heidän palveluissaan.
Kasinobonusten pääasiallinen tavoite ei ole pelaajan rahasäästö, vaan tämän sitouttaminen tietylle kasinolle. Bonukset pidentävät pelisessioita ja tarjoavat mahdollisuuden suurempiin voittoihin, mikä tekee pelaamisesta entistä houkuttelevampaa.
Lopulta tämä hyödyttää kuitenkin ennen kaikkea itse kasinoa – mitä kauemmin pelaaja viihtyy sivustolla, sitä enemmän rahaa hän todennäköisesti käyttää.
Eräänlaisena poikkeuksena voidaan kuitenkin pitää kasinoiden jakamaa käteispalautusta eli cashbackia.
Se toimii pitkälti samalla logiikalla kuin S-ryhmän bonusjärjestelmä: osa käytetyistä rahoista palautetaan takaisin pelaajalle. Mitä enemmän pelaat, sitä enemmän saat rahaa takaisin – mutta vain osittain ja vasta tietyn rajan jälkeen.
Toisin kuin S-ryhmän bonukset, lähes kaikki kasinobonukset sisältävät ehtoja, kuten kierrätysvaatimuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen voittojen kotiuttamista bonuksella saadut voitot on pelattava läpi kasinon peleissä useita kertoja.
Poikkeuksena ovat kierrätysvapaat bonukset, jotka toimivat riihikuivan käteisen tavoin.
Järki käteen bonusten kanssa
Yhteenvetona voidaan todeta, että bonusjärjestelmien keskeinen tavoite ei ole niinkään asiakkaan säästäminen, vaan asiakassuhteen sitouttaminen.
Kun kuluttaja seuraa bonusten kertymistä, keskittää hän usein ostoksensa tiettyyn paikkaan – vaikka tarjolla olisi halvempi vaihtoehto.
Usein bonukset toimivatkin enemmän kulutusta lisäävinä houkuttimina kuin todellisina säästöinä. Kun tietää saavansa ”jotain takaisin”, ostokynnys madaltuu.
Bonusten kerääminen voi olla siis kannattavaa, jos ostokset (ja esimerkiksi kasinopelien pelaaminen) keskittyvät joka tapauksessa tiettyyn palveluun. Jos bonusten toivossa käyttää kuitenkin rahaa tarpeettomaan, voi näennäinen säästö koitua lopulta tappioksi.
Kuten missä tahansa muussakin asiassa, myös bonusten kohdalla tärkeintä on tietoisuus omasta kulutuskäyttäytymisestä.